KIINTEISTÖ VABRIKU 3 (NYKYISIN VABRIKU 2)

Ensimmäiset tiedot Vabriku tänav 3 (nykyisin 2) kiinteistöstä ovat peräisin vuodelta 1809, jolloin se erotettiin Rakveren moision maista ja kartanonvouti Reinhold Johann Damm osti kiinteistön kartanon omistaneelta Jakob Johann Tiesenhausenilta. Alunperin kiinteistöön kuului myös kadusta kauempana oleva tontinosa, joka nykyisellään on oma kiinteistönsä kivirakennuksineen. Ei tiedetä, oliko tontilla rakennus jo tuolloin. Voidaan olettaa, että katuun rajautuva hirsitalo on peräisin 1700-luvulta ja siten vanhimpia Rakveressa säilyneitä puurakennuksia.

Ensimmäiset tiedot kiinteistöstä ovat peräisin vuodelta 1809!

Vanha puutalo on seisonut vakaasti yli kaksi vuosisataa Rakveren kartanonpuiston itäpäässä Vabriku-kadulla ja nähnyt aikojen ja elämän muutokset. Rakennus oli aikaisemmin osa kartanoa ja kuului Rakveren kartanonvoudille.

Rinteessä erillään sijaitsevaa puutaloa on käytetty asuintalona aina. Tuolloisesta kartanosta on lisäksi säilynyt päärakennus, josta useiden muutostöiden jälkeen toimii monitoimitalona ja teatterina.

Päärakennus onkokenut monia muutoksia, mutta talli- ja ulkorakennukset ovat säilyttäneet autenttisessa asussa. Ainoastaan käyttötarkoitus on uusi.

Ohessa kerromme tarkemmin kartanoon kuuluneen talon historiasta ja entisöintivaiheista.

HISTORIA JA ALKUTILANNE

Vanha 1700-luvun puutalo on yksi Rakveren mielenkiintoisimmista rakennuksista. Rakennuksessa on useita alkuperäisiä arkkitehtonisia yksityiskohtia kuten leveä puuverhoilu, joka on kiinnitetty takonauloilla, ja alkuperäinen mantelkorsten, alta levenevä savupiippu. Vuosien saatossa taloon on tehty useita muutoksia. Esimerkiksi 1800-luvun alussa siihen lisättiin etelänpuoleinen siipi.

Ennen korjaustöitä talo oli erittäin huonossa kunnossa. Katto oli vuotanut pahasti, minkä tuloksena seinät olivat osittain lahonneet, samoin kattotuolien ja -hirsien päät. Kivijalan alta kasvoi suuria vaahteroita. Yli puolet perustuksista oli vajonnut maan sisään, joten myös alimmat hirret olivat lahoja. Talon pysyi koossa suhteellisen hyvin säilyneiden kannatinhirsien ja välipohjanpalkkien ansiosta, jotka kannattelivat koko kattorakennetta.

ENTISÖINNIN AIKANA TOTEUTETUT TYÖT

Kuntotutkimusten, asiantuntijalausuntojen ja hankkeen valmistelun jälkeen aloitettiin purkutyöt. Ensimmäisessä vaiheessa purettiin katto, jota peitti 5-8 kerrosta tervapahvia ja kattohuopaa. Alin kerros muodostui paikoin lastukaton jäänteistä. Seuraavaksi purettiin ilmeisesti neuvostokaudella rakennetut väliseinät, jotka jakoivat tilan pikkuruisiksi huoneiksi. Purkutöiden seurauksena kaatopaikalle päätyi noin 15 kuorma-autolastillista jätettä.

Kuormituksen vähentämiseksi rakenteista poistettiin sammaleesta, hiekasta ja savesta koostunut ensimmäisen kerroksen välipohjan eristys. Koska talo oli vajonnut maahan aikojen myötä, kivijalka kaivettiin esiin ja maaperää poistettiin 30-70 cm paksuudelta. Näin saatiin yleiskuva perustusten tilasta. Sen jälkeen perustusta vahvistettiin, näkyviin jäivät osittain vanhan perustuksen kiviosat, jotka puhdistettiin ja saumattiin.

Rakennuksen julkisivun peruskorjauksen aikana pahoin vaurioituneet vuorilaudat poistettiin, mutta vanhaa materiaalia pyrittiin käyttämään uudestaan ​​mahdollisimman paljon. Alkuperäisillä vuorilaudoilla katettiin julkivisu, muut seinät vuorattiin samannäköisillä uusilla laudoilla. Seinien kunnostuksen aikana uusittiin useita hirsikerroksia sekä perustusten päältä että seinästä. Valitettavasti vanhoja hirsiä ei ollut saatavalla, joten niiden sijasta käytettiin uutta mäntyhirttä. Pihanpuoleinen huonokuntoinen eteläseinä hajosi itsestään ja jouduttiin latomaan uudestaan.

Lattialaudat oli osittain korvattu uusilla jo aiemmin, mutta jäljellä oli myös alkuperäistä, 30 cm levyisistä lankuista tapitettua lattiaa. Alapohjan hirret olivat suurelta osin lahonneet, mutta käyttökelpoiset lattialaudat irrotettiin ja niitä käytettiin huoneiden katoissa..

Myös kannatinpalkkien ja kattotuolien päät olivat vahingoittuneet vuosien varrella. Palkkien päät vaihdettiin suurelta osin, ja ne kiinnitettiin hollantilaisilla ​​tapeilla ja takopulteilla. Myös kattotuolien vaurioituneet osat vaihdettiin ja uusia kattotuoleja lisättiin katon suoristamiseksi.

Talon savupiippu oli suhteellisen hyvin säilynyt, mutta savupiipun ulkonevat osat olivat hajonneet. Savupiippu purettiin 30-40 cm katon alapuolelle ja muurattiin uudelleen. Kattomateriaalina käytettiin paanuja, jotka antavat talolle autenttisen ja silmää miellyttävän ilmeen.

YHTEENVETO

Talon restauroinnin jälkeen entisestä Õllepruuli-kadusta (nyk. Vabriku) on muodostunut Rakveren ainoa vanhakaupunkimainen katu. Munakivipäällysteinen raitti on suhteellisen kapea, ja sen varrella on yksinomaan historiallisia rakennuksia, joista aiemmin on restauroitu Vabriku- ja Tallinna-katujen risteyksessä sijaitsevat kivitalot. Nyt Vabriku 2:n puutalo on liittynyt seuraan. Töiden valmistumisen jälkeen kartanopuistoon rajautuvasta alueesta on tullut Rakveren mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä.

Rakveresta on viime vuosina tullut suosituimpia kohteita historiasta kiinnostuneiden matkailijoiden keskuudessa Virossa. Vabriku-kadun vanhan puutalon restaurointi lisää epäilemättä alueen arvoa entisestään.

TOP